Pari sanaa paikallisesta sopimisesta

Osaisitko sinä tehdä sopimuksia mm. seuraavista asioista työkavereidesi puolesta ottaen huomioon mm. työaikalain määräykset ja huomioiden myös työntekijöiden arjen järjestämisen mahdollisuudet ja mahdolliset sudenkuopat?

Luuletko, että olisit yhtä vahvoilla neuvotteluissa kuin työnantajakin?

Haluaisitko, että joku kouluttamaton ja liiton tukea vailla oleva sopisi esimerkiksi näistä asioista puolestasi?

Olisiko ulkomailta tulevalla työntekijällä tässä hyvä mahdollisuus lähteä sopimaan?

✅ Säännöllisen vuorokautisen työajan pidentäminen, työajan tasaaminen ja vuosityöajan määrittely järjestelyssä.

✅ työaikapankkisopimus

✅ jaksotyösopimus

✅ työvuoroluettelon muuttaminen työnantajan yksipuolisella päätöksellä

✅ työajan tasaamisen ajanjakson pidentäminen

✅ ylityön vaihtaminen vapaa-aikaan ja sen toteutumisen seuranta

✅ päivystyssopimus

✅ ulkopuolisen työvoiman käyttö lomautustilanteissa

✅ palkankorotukset tai niistä luopuminen

✅ palkkaryhmittelyn oikeudenmukaisuus

Asiat eivät ole helppoja, vaan monimutkaisia palkkaukseen ja työntekijöiden elämään vaikuttavia asioita. Asioita, joista sopimuskumppanit ovat eri sopimuksissa sopineet osaavien osapuolten käytettäviksi, joilla on liittojen tuki takana.

Mitä sitten olisivat ne tämän lakimuutoksen myötä uudet konkreettiset asiat, joista sopimalla saadaan lisää työpaikkoja ja työntekijöiden työehdot paranisivat? Sellaisia, jotka eivät jo nyt ole mahdollisia.

Se on varmaa, että tästä hallituksen uudistuksesta hyötyvät ne, jotka eivät pelaa reiluilla pelisäännöillä. Ja häviäjiä ovat työntekijät ja reiluilla työehdoilla toimivat työnantajat.

Kansainvälisen toiminnan pääosassa on raaka edunvalvonta

Teollisuusliiton uusi kv-päällikkö Janne Ronkainen

Janne Ronkainen aloitti työnsä Teollisuusliiton kansainvälisen yksikön uutena päällikkönä viime toukokuun alussa. Matka tehtävään on kulkenut usean osoitteen kautta.

Lapsuutensa ja nuoruutensa Itä-Helsingissä ja tarkemmin sanottuna Vesalassa asunut Ronkainen  aktivoitui työntekijöiden edunvalvontaan 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa taksikuskin pestissä.

– Kiinnostus heräsi epäkohtien kautta. Esimerkkejä vastaan tulleista ongelmista ovat pitkät työpäivät, huono palkka etenkin jos töitä ei riittänyt sekä jatkuvat epäselvyydet loma- ja sairausajan palkoissa. Omalle kohdalle hankaluuksia osui harvoin, mutta tuttujen taksikuskien kautta niitä tuli vastaan runsaasti etenkin 1990-luvun alkupuolen laman aikana, Ronkainen taustoittaa.

Katse kansainvälisyyteen

Ronkainen liittyi  auto- ja kuljetusalan työntekijöitä edustavan AKT:n jäseneksi. Nuoren aktiivin näköala alkoi laajentua ja ay-liike tarjosi siihen mahdollisuuksia. Orastava mielenkiinto kansainvälisiin asioihin johti Amnesty Internationalin Suomen osaston ay-työryhmän puheenjohtajan tehtävään ja Suomen  ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASKin talkoomatkalle Dominikaaniseen tasavaltaan.

– Ihmisoikeudet, ay-oikeudet ja työntekijöiden kansainväliset oikeudet kiinnostivat kovasti. Samalla minua tuupattiin avoimeen yliopistoon opiskelemaan ja se johti tutkintoon ja graduun, jonka tein työntekijöiden asemasta, oloista ja oikeuksista Dominikaanisessa tasavallassa.

Ronkainen valittiin Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan ja SASKin yhteiseksi työntekijäksi Latinalaiseen Amerikkaan ja Väli-Amerikkaan. Kepalla oli hankkeita käynnissä Dominikaanisen tasavallan lisäksi Haitissa ja Kuubassa, ja SASKilla Costa Ricassa, Nicaraguassa ja Hondurasissa. Ronkainen asui ja piti toimistoa Dominikaanisen tasavallan pääkaupungissa Santo Domingossa.

– Silloin vastaan tulivat myös ensimmäiset kontaktit Metalliliittoon, jolla oli hankkeita Väli-Amerikassa ja Dominikaanisessa tasavallassa. Kansainvälisen toiminnan mielenkiintoisuutta edustanee sekin, että lähdin luotsaamaan EU-vetoista hanketta, jonka käynnistämisen eteen tehtiin pari vuotta töitä, mutta joka ei koskaan varsinaisesti käynnistynyt.

Solidaarisuus ylikansalliseksi

Ronkaisen urapolku eteni Reilun kaupan toiminnanjohtajaksi, sieltä Solidaarisuussäätiöön ja edelleen SASKiin, jossa hän työskenteli 17 vuoden ajan, josta 14 vuotta toiminnanjohtajana. Varovaisesti voitanee luonnehtia, että hän tuntee ja hallitsee kansainvälisen toiminnan laajasti.

Solidaarisuus ja kansainvälisyyden edistäminen on Ronkaisen mukaan ay-liikkeen pitkän linjan tehtävä, jossa mikään osapuoli ei ole vain tuen antajan roolissa vaan myös tuen saaja.

– Suomalainen ay-liike oli vuoteen 1969 asti ulkomailta osoitetun solidaarisuuden ja tuen kohde. Sen jälkeen kasvoimme työntekijöiden edunvalvonnan mallimaaksi, kunnes viimeaikaiset tapahtumat kotimaassa ovat kääntäneet meidät jälleen kansainvälisen tuen saamisen puolelle. Maan hallitusta ja työministeri Arto Satosta ovat viime kädessä pidätelleet kansainväliset säädökset ja Kansainvälisen työjärjestön ILOn säännöt.

Ronkainen näkee kansainvälisessä edunvalvonnassa kehittämisen tarpeen.

– Yritykset toimivat globaalisti, ja pääomat liikkuvat yli rajojen. Ay-liikkeen solidaarisuus on siirrettävä ylikansalliselle tasolle ja meidän pitää jatkaa tätä toimintaa myös Teollisuusliitossa. Pääosassa on raaka kansainvälinen edunvalvonta alkaen siitä, että suurin osa työelämän lainsäädännöstä tulee EU:sta. Meidän pitää olla siinä mukana. Vaihtoehto on huonompi.

Halpatyömarkkinoiden synty estettävä

Kotimaisessa keskustelussa solidaarisuus ja kansainvälisyys ovat viime aikoina aiheuttaneet paitsi asiallista kannatusta ja myös kovaäänistä vastustusta.

– Vaikka yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on nähtävissä virtauksia, jotka eivät suosi solidaarisuutta ja kansainvälisyyttä, ei se tee niistä yhtään vähemmän tärkeitä tai mielenkiintoisia. Iso osa suomalaisista esimerkiksi ymmärtää sen, että pärjätäksemme me tarvitsemme ulkomaalaista työvoimaa.

– Meidän tehtävämme on pitää huolta siitä, että ketään ei huijata eikä riistetä. Meidän pitää pyytää ulkomailta tulevat työntekijät mukaan toimintaamme huolehtimaan siitä, että tänne ei synny halpatyömarkkinoita, Ronkainen tiivistää.

Kuvateksti: Ihmisoikeudet, ay-oikeudet ja työntekijöiden kansainväliset oikeudet ovat kiinnostaneet Janne Ronkaista työuran alusta alkaen.

Valtuuston pj Arto Liikasen avoin syyskirje Teollisuusdemareille

Tervehdys toverit

Syksy on taas tulollaan ja elämme mielenkiintoisia aikoja.

Suomi on vaikeassa taloustilanteessa ja maan hallitus on alkanut toimiin, joilla suunta oikaistaan.

Keinot ovat kovin yksipuoliset. Erilaisia leikkauksia on tehty ja on tekeillä. Yhteistä niille tuntuu olevan, että niiltä otetaan kellä vähiten on.

Erioten työttömät ovat likimain lainsuojattoman asemassa. Omavastuuaikaa pidennetään, päivärahaa leikataan kahden kuukauden työttömänä olon jälkeen ja työssäoloehtoa pidennetään. En tiedä milloin työmarkkinoille tulevat nuoret pääsevät päivärahan piiriin. Ei varmaan koskaan, se lienee tarkoituskin.

Myös työntekijöiden oikeuksiin on puututtu heikentävästi monin eri keinoin, mm. lakkooikeus, tulevat koeajan pidennykset ja loputtomat määräaikaisuudet. Listaa kyllä riittää ja täysin on toimittu, niin kuin Etelärannan herrat ovat määritelleet.

TES-kierros on lähtemässä käyntiin ja haasteita riittää. Itsekin siihen peilaten olen todennut, että talven työtaisteluilla saadut tulokset olivat hyvin laihoja. Voi olla, että lopulta budjettiriihessä vähän laimentuneet asiat olivat edes jossain määrin lakkopaineista johtuneet. Sitähän ei tietysti kukaan myönnä.

Totean kuitenkin Teollisuusliitto ja me jäsenet näytimme, että tarvittaessa lakot onnistuvat. Uskon, että siitä jonkinlainen pelote työnantajapuolelle jäi.

Tässä vähän hajanaisia asioita teille teollisuusdemarit.

Toivotan tästä vuodatuksesta huolimatta mitä parhainta syksyn aikaa kaikille!

⭐ Arto Liikanen