Ammattiyhdistysliike on työntekijän tuki ja turva

Ammattiyhdistysliike on ollut suomalaisen työelämän kivijalka jo pitkälti yli sadan vuoden ajan. Sen ansiosta työntekijän ääni on kuulunut silloinkin, kun yksin ei olisi pärjännyt. Järjestäytyminen on ollut se voima, joka on tuonut oikeudenmukaisuutta, turvaa ja inhimillisyyttä työelämään.

Kesäkuussa 2023 aloittanut Orpon hallitus on käynnistänyt ennen näkemättömän hyökkäyksen ay-liikettä, eli meitä järjestäytyneitä työntekijöitä vastaan. Työelämää ja sosiaaliturvaa koskevat heikennykset ovat ajaneet monia perheitä ahtaalle, eikä hallitus ole varoituksista huolimatta osoittanut ymmärrystä päätöstensä seurauksista. Päinvastoin irtisanomisia halutaan helpottaa ja työntekijän turvaa kaventaa entisestään.

Nyt pöydällä on myös esitys, jolla ay-jäsenmaksun veroetu poistettaisiin niin sanotun ”tasapuolisuuden” nimissä. Todellisuudessa kyse on poliittisesta päätöksestä murentaa järjestäytymisen perusta. Veroedun poistamista tullaan todennäköisesti myymään ajatuksella, ettei järjestäytyminen ole tarpeellista, vaikka juuri nyt se on tärkeämpää kuin koskaan.

Ay-jäsenmaksu ei ole kulu, vaan sijoitus oikeudenmukaiseen työelämään. Se on vakuutus sen puolesta, että työntekijän ääni kuuluu, ja että meillä kaikilla on turvaa ja neuvotteluvoimaa silloin, kun sitä eniten tarvitaan. Työpaikoilla meidän on nyt näytettävä, että järjestäytyminen elää ja voi hyvin.

Katse on kuitenkin käännettävä myös tulevaan, kohti vuoden 2027 eduskuntavaaleja. Ne ratkaisevat, mihin suuntaan Suomea viedään: rakennetaanko maata, joka arvostaa työntekijöitä ja heidän järjestäytymistään, vai jatketaanko linjaa, jossa työntekijän turva murenee pala palalta.

Työnantajajärjestöt tekevät omien tavoitteidensa eteen kaikkensa. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että työntekijät ymmärtävät oman voimansa. Äänestämällä vaikutamme siihen, millaisia päätöksiä tehdään työelämän, sosiaaliturvan ja järjestäytymisoikeuden tulevaisuudesta. Jokainen ääni teollisuusdemarille on samalla ääni reilummalle Suomelle.

Vuonna 2027 ratkaistaan, millainen Suomi rakennetaan tulevaisuudessa. Mutta jo tänään jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, onko oma työpaikkamme vahvasti järjestäytynyt. Meidän jokaisen tehtävä on pitää siitä huolta – yhdessä.

Esa Lehtilä, liiton hallituksen jäsen

Muutos on välttämätön

  • Työttömyysturvan lapsikorotuksen poistaminen on Orpon oikeistohallituksen törkein yksittäinen teko, Miikka Leponiemi arvioi.
  • Olen huolissani, kun ihmisiltä heikennetään perusturvaa ja lapsiköyhyys kasvaa. En ole tyytyväinen hallituksen harjoittamaan politiikkaan. Päin prinkkalaa on menty, Sari Korkee tiivistää ajankuvan.

Teollisuusliiton hallituksen jäsen Miikka Leponiemi on seurannut apein mielin pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallituksen työntekijöihin kohdistaman kurittavan linjan pala kerrallaan toteutumista.

  • Ennen edellisiä eduskuntavaaleja meitä ei uskottu, kun yritimme kertoa ja herätellä väkeä huomaamaan, mitä oikeistohallitus tulisi valtaan päästyään tekemään.
  • Nyt samat ihmiset ovat tulleet sanomaan, että mistä te tämän kaiken tiesitte. No, ihan kaikkea mekään emme etukäteen tienneet tai osanneet ennustaa, mutta suunta oli selvästi nähtävissä, Leponiemi sanoo.

Teollisuusliiton valtuuston jäsenen Sari Korkeen havainnot ovat saman suuntaiset kuin Leponiemen.

  • Kurjalta näyttää. Ihmisten puolesta huolettaa, kun maan hallitus on edelleen valmistelemassa uusia sanktioita jo paljon heikentämäänsä työttömyysturvaan, Korkee pohtii.
  • Siinä näkyy hallituksen linjan kovuus. Tavoitteena on rankaista, ei siis tukea tai auttaa työttömiä tai muita hankalaan tilanteeseen joutuneita ihmisiä. Hallituksen törkein yksittäinen teko on ollut työttömyysturvan lapsikorotuksen poistaminen. Se on syytä ottaa uudestaan käyttöön, Leponiemi toteaa.
  • Samoin pitää esimerkiksi työttömyysturvan suojaosa palauttaa käyttöön, että työttömät voivat ottaa vastaan pieniä keikkatöitä ilman, että työttömyysturvasta leikataan, Korkee jatkaa.
  • Se, mitä tässä maassa nyt tarvitaan, on töitä ihmisille. Rangaistukset ja syyllistäminen eivät auta. Ne vievät asioita vain huonompaan suuntaan.
  • Samalla ihmetyttää, missä ne hallituksen linjaamat 100 000 uutta työllistä ovat, kun saldo taitaa tällä hetkellä olla miinus 100 000 työllistä ja työttömyyden kasvu, Leponiemi aprikoi.

Ristiriitaista politiikkaa

Leponiemeä ihmetyttää maan hallituksen harjoittaman politiikan ristiriitaisuus.

  • Työttömien toimeentuloa heikennetään sillä väitteellä, että se ajaa heitä hakemaan töitä ja työllistymään uudelleen. Miksi yritystukia ei sitten leikata samalla periaatteella? Tukien leikkaamisenhan pitäisi noin ajateltuna johtaa investointien kasvuun ja myös uusien työpaikkojen syntymiseen, Leponiemi vertailee.
  • Niin. Mikä olisi yritysten toiminta, jos tukia leikattaisiin tai niitä ei olisi. Menisivätkö ulkomaille, Korkee pohtii.
  • Se olisi mielenkiintoista nähdä. Tuotannon siirto halvemman työvoiman maihin on aika monessa tapauksessa osoittautunut lyhytaikaiseksi ratkaisuksi, Leponiemi sanoo.

Muutos tarvitaan

Leponiemi ja Korkee ovat samaa mieltä siitä, että vuoden 2027 eduskuntavaaleissa pitää saada muutos aikaiseksi.

  • Työntekijöiden pitää lähteä äänestämään, ja meidän täytyy tehdä työtä sen eteen, että näin tapahtuu. Se on ainut tapa saada muutos aikaiseksi.
  • Hallituspuolueet yrittävät varmasti ennen vaaleja häivyttää työntekijöihin kohdistamat heikennyksensä. Sen lisäksi ne todennäköisesti tarjoilevat joitain mukavalta kuulostavia lupauksia työntekijöiden suuntaan.
  • Pidetään me rumpu kuitenkin päällä, että hallituksen todelliset teot pysyvät ihmisillä muistissa. Vaaleihin on toisaalta pitkä, mutta toisaalta hyvin lyhyt aika,  Leponiemi ja Korkee sanovat.

Taustatiedot:

Sari Korkeen työpaikka on Tampereella sijaitseva Sidoste Oy. Hän on työpaikkansa pääluottamies, Tammerkosken teollisuustyöväen ammattiosaston hallituksen jäsen ja Teollisuusliiton valtuuston jäsen.

Miikka Leponiemen työpaikka on Forssassa sijaitseva Parmarine Oy. Hän on Teollisuusliiton Forssan ammattiosaston puheenjohtaja ja Teollisuusliiton hallituksen jäsen.

Ahneus ja ideologia tuhoaa hyvinvointisuomen

Suomen rakentaminen alkoi sotien jälkeen, yhteistuumin ja kovalla työllä.

Suomi sai korvattavakseen valtavat sotakorvaukset Neuvostoliitolle. Niistä selvittiin, koska oli hyviä ja vastuullisia maan hallituksia, patruunoita ja työntekijöitä. Puhallettiin yhteen hiileen ja kunnioitettiin toisiamme.

Yhteen hiileen puhaltaminen on loppunut kokonaan nykyisen Orpo-Purra hallituksen aikana. Tilalle Orpo-Purra-hallituksella ja Elinkeinoelämän keskusliitolla on tullut toimintaperiaate, viedään tuhkatkin duunarien ja heikompiosaisten pesästä.

Konkurssien määrä on kasvanut, tammi-heinäkuussa 2025 asetettiin lähes 2 000 yritystä konkurssiin, vuonna 2024 vastaavana aikana määrä oli n.1 800. Konkurssiasiamiehen keräämässä datassa, eikä suhdanteissa ole selkeää näkymää paremmasta. Työttömiä on neljä kertaa enemmän kuin avoimia työpaikkoja.

On siis aiheellista ja oikeutettua arvostella yritystenkin näkökulmasta Orpo-Purra-hallituksen toimia, jotka se on toimeenpannut Elinkeinoelämän keskusliiton vuorineuvosten ja Suomen Yrittäjien Mikael Pentikäisen pahoin vääristyneen ideologian toteuttamiseksi.

Etenkin pienet palveluja tuottavat yritykset ovat ahdingossa, koska ostovoiman heikentyminen kohdistuu ensisijaisesti heihin, kun tulotaso laskee jyrkästi. Säästetään ensin mm. ravintola-, parturi- ja kampaamoalan, sekä muiden pienten palveluja tuottavien yritysten palveluista. Myös suurempien yritysten tilaukset ovat laskeneet romahdusmaisesti, koska ostovoiman aleneminen ja luottamus tulevaan normaalitasoiseen ostovoimaan on hallituksen toimesta romutettu. Esimerkkinä rakennusala, rakennustuoteteollisuudessa on tuotanto supistunut ja työttömyys lisääntynyt, näin ollen ostovoima alan työntekijöiltä on laskenut rankasti.

Kuntien taloudet ovat tiukoilla, työttömyydestä johtuvat sakkomaksut kunnille, ansiotulo- ja yhteisöveron lasku vaikuttavat suoraan kuntatalouteen hallituksen kuntarahoitukseen tekemien leikkausten lisäksi.

Orpo-Purra-hallituksen leikkaukset ja toimet leikkauksien toteuttamiseksi ovat olleet säälimättömiä. Kaiken lisäksi ne ovat kohdistuneet vain työntekijöihin, työttömiin, vanhuksiin, lapsiin ja heikompiosaisiin.

Lakkolailla estettiin työläisten puolustautuminen kohtuuttomilta leikkauksilta ja työelämää koskevilta heikennyksiltä, joita hallitus alkoi systemaattisesti, asiantuntijoita kuulematta, toteuttamaan. Lista on pitkä; ansiosidonnaisen työttömyysturvan leikkaaminen, ansiosidonnaiselle työttömyysturvalle pääsemisen heikentäminen, muutosneuvottelujen kautta tulevat ansioheikennykset, työttömyysturvan lapsikorotuksen leikkaaminen, työttömien suojaosan poistaminen sekä lukemattomat muut heikennykset suoraan, tai välillisesti.

Porvarihallituksen ideologian toteuttaminen on ollut systemaattista tulonsiirtoa isoille kotimaisille ja globaaleille yrityksille ja yksityisille henkilöille.

Hallituksen toimet eivät ole talouden tasapainottamista, vaan hyvinvointiyhteiskunnan romuttamista ja muuttamista luokkayhteiskunnaksi, jossa häviäjiä ovat työntekijät ja heikompiosaiset, voittajia suuryritykset ja rikkaat. Valitettavasti lukuisien asiantuntijoiden kritiikistä huolimatta hallitus jatkaa ideologista luokkayhteiskunnan rakentamista, jonka aloitti jo hallitusohjelmansa kirjoittamisella.

Teijo Paananen

Teollisuusliiton hallituksen jäsen

Kun Suomi putos puusta

Tämä Ismo Alangon biisin nimi tulee väistämättä mieleen, kun seuraa maan hallituksen touhuja. En olisi koskaan voinut kuvitella tällaista hallitusta maahamme. Tuntuu, että nuo jääräpäät haluavat vain omalle hyvävelijärjestölle kaiken hyvän. On käsittämätöntä, että tupo (tulopoliittinen kokonaisratkaisu) on haudattu ja silti käytännössä tehdään tupon kaltaisia ratkaisuja. Eikö kukaan enää muista, miten saimme vakautta työmarkkinoille, kun Suomessa tehtiin tupoja. Oli luottamusta ja vaikka neuvottelut olivat tiukkoja, niin silti aina päästiin sopuun ja autettiin maatamme yhteisvoimin taas eteenpäin.

Toisaalta Tupon kaltainen sopimus ei ainakaan tältä hallitukselta onnistuisi. Siksi karmeaa politiikkaa he ovat tehneet. Lyötyjä lyödään ja heikommassa asemassa olevia ihmisiä poljetaan vielä alemmas. Tuntuu, että tavallinen työntekijä on melkein maan pahin vihollinen. Ihminen, joka on tehnyt esimerkiksi 30 vuoden työuran ja saa lopputilin, niin hän ei saa muuta kuin keppiä työttömyysturvaan tehtyjen muutosten takia. Vaikka lopputilin saaminen ei ole mitenkään henkilön oma vika, niin häntä aletaan kohdella maan hallituksen toimien takia kuin rikollista.

Valtakunnansovittelijan roolin muuttaminen lainsäädännön keinoin on yksi vitsi. Tässä maassa ei ole enää olemassa puolueetonta systeemiä, jonne työntekijät ja työnantajat voisivat mennä hakemaan kompromisseja. On kovin turhauttavaa, kun tietää, että valtakunnansovittelijan toimistossa työnantajalla on kaksi ääntä, meillä yksi. Eli sekin instituutio piti rikkoa.

Tässä nykyisin hyvin epävakaassa maailmassa, missä Venäjän hyökkäyssota Ukrainaa vastaan on kestänyt jo yli kolme vuotta ja Lähi-idän sodat roihuavat, tärkeää olisi pitää oman maan asiat hyvin hoidossa ja hallinnassa. Mutta ei, siihen tämän maan hallitus ei kykene. Tärkeintä on ollut saada EK:n (Elinkeinoelämän keskusliiton) päiväunet täyteen toteen ja saada suomen työntekijöille mahdollisimman paha mieli aikaan. Syöstä lapsiperheet köyhyyteen, lisätä leipäjonojen jonottajien määrää ja ottaa lisää velkaa, jotta esimerkiksi hyvätuloisten veroalennukset saadaan tehtyä.

Elinaikanani maassamme ei ole kertaakaan ollut näin huonoa, empatiakyvytöntä, tulevaisuutta rakentamatonta, joustamatonta ja työntekijää huomioon ottamatonta hallitusta kuin nyt on. Tässä maassa ei ole pääministeriä, eikä valtiovarainministeriä kuin paperilla. Missä on johtajuus? Missä ovat kaikki panostukset siihen, että talous saataisiin parempaan kuntoon? Missä ovat oikeat suunnitelmat velan vähentämiseksi, ilman, että ihmisiä ajetaan ahdinkoon? Kaiken voi tehdä reilummin ja oikeudenmukaisemmin. Siihen ei nyt vain ole maan päättäjillä minkäänlaista halua. Mitä onkaan vielä tulossa?

Markus Haataja

Pääluottamusmies Sandvik Tampere, Teollisuusliiton hallituksen jäsen

Mitä haluat muuttaa työmarkkinoilla ja miksi?

Teollisuusdemareiden valtuustoryhmä kokoontui 25. – 26. syyskuuta Hyvinkäällä. Tilaisuuden tiimellyksessä esitimme Jari Kaihlamäelle, Jaana Järviselle ja Einari Grönbergille kysymyksen: ”Mitä haluat muuttaa työmarkkinoilla ja miksi?

Jari Kaihlamäki: Ruvetaan kunnioittamaan työehtosopimuksia

”Viime ajat on menty työmarkkinoilla koko ajan huonompaan suuntaan. Paluu vanhaan ei ole ratkaisu, mutta jotain menneestä pitää ottaa matkaan mukaan. Yksi sellainen asia on työehtosopimusten (tes) kunnioittaminen.

Olen monta kertaa kuunnellut kuinka yrittäjät ovat väittäneet, että tes estää heitä palkkaamasta työntekijöitä. Kun olen kysynyt, mistä tarkemmin ottaen on kysymys, eivät he ole osanneet vastata, kun eivät ole edes nähneet toimialansa tessiä. He eivät siis tiedä eivätkä tunne työntekijöiden palkkaamisen vaihtoehtoja, mutta tessiä on ilmeisen helppo moittia.

Tesseistä pitää infota tasaisesti ja kertoa, mitä ne tarkoittavat ja mitä hyötyä niistä on työntekijöille ja yrittäjille.

Työehtosopimus on edellytys terveelle kilpailulle. Se auttaa yrittäjiä pärjäämään, kun töistä ja urakoista kilpaileminen ei ole villiä länttä. Alipalkkaus, palkkavarkaus ja riistotyöllistäminen puolestaan syövät terveen kilpailun edellytykset.

Maan hallitus ja poliitikot pitää myös saada kunnioittamaan työehtosopimuksia ja työmarkkinoiden neuvottelujärjestelmää. Sillä tämän maan nousu on saatu aikaan, ja niin pitää tapahtua myös tulevaisuudessa.”

Jari Kaihlamäki työskentelee Fortaco Ostrobothniassa kokoonpanoasentajana.

Jaana Järvinen: Työntekijöiden ansiotaso on turvattava

”Paikallinen sopiminen ei saa johtaa työntekijöiden ansiotason alentumiseen. Riski siihen on olemassa  esimerkiksi silloin, kun työnantaja purkaa voimassa olevan urakkasopimuksen tavoitteenaan heikentää työntekijöiden ansioita. Näen etenkin järjestäytymättömien työnantajien kentässä sen mahdollisuuden, että työntekijöiden ansiot alkavat heilahdella tuotannon vaihtelujen mukaan.

Näin ei pidä päästää tapahtumaan. Työntekijöiden ansiotaso on turvattava.

Luottamusmiehet tarvitsevat liitosta tukea ja apua paikallisiin neuvotteluihin. Koulutuksista ja kursseilta saa kyllä hyvän yleiskuvan ja osaamisen paikallisiin neuvottelujen, mutta työpaikan arjessa vastaan tulevat tilanteet ovat omanlaisia tapauksiansa ja voivat olla yllätyksellisiä.

Yksi osa kokonaisuutta on luottamushenkilöiden tiedon saanti. Se saattaa olla hyvinkin niukkaa, joten tässäkin tarvitaan parannusta, että työntekijät pärjäävät paikallisissa neuvotteluissa ja voivat turvata ansiotasonsa. Se on ihmisille elinehto.”

Jaana Järvinen työskentelee sahatyöntekijänä Versowoodin Vierumäen tehtaalla ja toimii työpaikkansa pääluottamusmiehenä.

Einari Grönberg: Palkansaajien keskusjärjestöjen on nostettava profiiliaan

”Palkansaajien keskusjärjestöt ovat merkittäviä toimijoita työmarkkinoilla. Ne eivät ole vain asiantuntijaorganisaatioita, vaan niiden on fokusoitava toimintansa yhteisiin päämääriin. Pidän tarpeellisena, että ne muodostavat yhteisen näkemyksen palkoista ja keskeisistä työehdoista jo tällä työmarkkinakierroksella.

Maan hallituksen tavoite heikentää ammattiyhdistysliikettä on jo alkanut kääntyä alkuperäistä tarkoitustaan vastaan. Epävakaa ja hajanainen työmarkkinaympäristö sekä uhka oman toimeentulon heikentymisestä herättelee todellisuuteen ja ajaa ihmisiä järjestäytymään.

Todella ikävää on, että tässä joudutaan pakon edessä kulkemaan pohjakosketuksen kautta, mutta tietoisuus järjestäytymisen merkityksestä tulee kasvamaan. Näen siinä mahdollisuuden jäsenhankintaan.

Mielenkiintoinen seuraus maan hallituksen toteuttamista ja ajamista heikennyksistä on se, että ne ovat alkaneet tuottaa jakolinjaa yrittäjien ja yritysten keskuuteen. Tämän taustalla on se tosiasia, että ennustettava toimintaympäristö on yritysten toiminnan edellytys. Hallituksen politiikka on lisännyt epävarmuutta ja heikentänyt ennustettavuutta.”

Einari Grönberg toimii Borealis Polymersin Kilpilahden tuotantolaitoksen päätoimisena pääluottamusmiehenä.

Valtuuston pj Arto Liikasen avoin syyskirje Teollisuusdemareille

Tervehdys toverit

Syksy on taas tulollaan ja elämme mielenkiintoisia aikoja.

Suomi on vaikeassa taloustilanteessa ja maan hallitus on alkanut toimiin, joilla suunta oikaistaan.

Keinot ovat kovin yksipuoliset. Erilaisia leikkauksia on tehty ja on tekeillä. Yhteistä niille tuntuu olevan, että niiltä otetaan kellä vähiten on.

Erioten työttömät ovat likimain lainsuojattoman asemassa. Omavastuuaikaa pidennetään, päivärahaa leikataan kahden kuukauden työttömänä olon jälkeen ja työssäoloehtoa pidennetään. En tiedä milloin työmarkkinoille tulevat nuoret pääsevät päivärahan piiriin. Ei varmaan koskaan, se lienee tarkoituskin.

Myös työntekijöiden oikeuksiin on puututtu heikentävästi monin eri keinoin, mm. lakkooikeus, tulevat koeajan pidennykset ja loputtomat määräaikaisuudet. Listaa kyllä riittää ja täysin on toimittu, niin kuin Etelärannan herrat ovat määritelleet.

TES-kierros on lähtemässä käyntiin ja haasteita riittää. Itsekin siihen peilaten olen todennut, että talven työtaisteluilla saadut tulokset olivat hyvin laihoja. Voi olla, että lopulta budjettiriihessä vähän laimentuneet asiat olivat edes jossain määrin lakkopaineista johtuneet. Sitähän ei tietysti kukaan myönnä.

Totean kuitenkin Teollisuusliitto ja me jäsenet näytimme, että tarvittaessa lakot onnistuvat. Uskon, että siitä jonkinlainen pelote työnantajapuolelle jäi.

Tässä vähän hajanaisia asioita teille teollisuusdemarit.

Toivotan tästä vuodatuksesta huolimatta mitä parhainta syksyn aikaa kaikille!

⭐ Arto Liikanen